|
| |
CD-129
AIMO SAXELIN - JUHLALEVY
Aimo Saxelin on syntynyt 26.1.1940 Kymissä. Laulajan uralta on heti mainittava
iskelmälaulun Suomen mestaruus vuodelta 1961. Hän oli myös 17 vuotta solistina
Mauno Sillanmäen yhtyeessä.
Juhlalevyn julkaisu tulee pienellä viiveellä Aimon 70 – vuotis syntymäpäivään
nähden. Alkuperäisten äänitteiden hankinta osoittautui perin työlääksi. En
halunnut kuitenkaan luopua projektista! Alkujaan oli tiedossa, että vuoden 1974
levytysten masternauhat eivät ole enää tallessa! Etsintä kohdistui 1960 – luvun
levytyksiin. Näiden etsintää viivästytti Warnerin tiloissa ollut tulipalo.
Aikanaan tuli tieto, että masternauhat myös 1960 – luvulta ovat kadonneet.
Tällöin kävi selväksi, että äänitesiirrot on tehtävä alkuperäisiltä
vinyylilevyiltä.
Aimo Saxelinin levyt ovat erittäin harvinaisia ja yleensä hyvin huonokuntoisia.
Tiesin, että Turun seudulla asuvalla radiotoimittaja Erkki Rantasella on kaikki
Aimon levyt ja vielä hyväkuntoisina. Vihdoin vuoden 2010 lopulla Erkki tuli
Tampereelle ja äänisiirrot tehtiin Samu Oittisen toimesta suoraan äänipöytään
uudella Fantom Studion levysoittimella. Tästä sain projektin viimein käyntiin.
NUORUUDEN AIKAA
Istun Aimo Saxelinin olohuoneessa Vantaan Kaivokselassa ja kysyn heti
harvinaisemmasta sukunimestä? Hän toteaa, että ruotsalaisperäinen nimi
kirjoitettiin aluksi Sax`lin ja myöhemmin nimi alettiin kirjoittamaan Saxelin.
Perhe muutti Kymistä Savoon Hirvensalmelle Aimon ollessa yhden vanha ns. sotaa
pakoon. Isä Päiviö Saxelin oli maalari ja maalasi mm. Hirvensalmen kirkon
sisäosat. Hän oli myös harmonikan soittaja. Äiti Eila lauloi kuoroissa. Vuonna
1951 perhe muutti Mikkeliin Visulahteen. Nyt muutettiin äidin karjakon työn
perässä. Koulun loputtua Aimo meni työhön mikkeliläiseen leipomoon. Sanoi
aloittaneensa tsupparina 1953 ja ollen leipomon puolella 1955 – 1961.
Aimon vanhempi veli Hannu Saxelin ( 1938 – 2004 ) meni muuton jälkeen 1951
Mikkelin JR7 – soittokuntaan. Tuossa varuskunnan soittokunnassa tuli perusoppia
viisi vuotta. Hannun soittimet olivat klarinetti, saksofoni ja huilu. Aimo
harrasti nyrkkeilyä nuorten sarjoissa Mikkelin Nyrkkeilijöissä. Hänen
lenkkikaverinaan oli hanuristi Ossi Vasara. Elettiin vuotta 1957 ja Ossi kysyi
kotonaan Aimolta - oletko sinä musikaalinen, kun veljesikin soittaa? Aimoi
lauloi muutaman kappaleen malliksi ja viisi päivää oli aikaa harjoitella ennen
ekaa keikkaa, nimittäin Ossi Vasaran yhtyeeltä puuttui solisti seuraavan
lauantain keikalta. Aimo Saxelinin ensimmäinen laulukeikka oli Mieskonmäen
Maamiesseuran talon syystanssien avajaisissa. Keikka jäi ainoaksi Ossin kanssa,
sillä hän lähti Helsinkiin Lasse Kuuselan yhtyeeseen.
Aimo Saxelinin laulajan ura lähtikin nyt alkuun, sillä hän pääsi solistiksi
Ossin veljen Oiva Vasaran yhtyeeseen. Toisena solistina oli Irma Purosalmi.
Tässä yhtyeessä kului vuodet 1957 – 1961. Ennen joulua 1961 tuli muutto
Järvenpäähän. Aimo Saxelinin ura laulajana jatkui useiden yhtyeiden solistina.
Hän totesi, että lähti kun pyydettiin. Nimi tuli hiljalleen tutuksi Etelä –
Suomen orkesteripiireissä ja Aimo hoiteli hommat hyvin, sekä keikat
lisääntyivät.
LAULUKILPAILUJEN VOITTOJA
Aimo Saxelin osallistui uran alkupuolella viiteen laulukilpailuun. Saldo on
komea, sillä kaikista tuli voitto! Vuonna 1958 Juvalla oli Erkki Ertama
yhtyeineen laulusolistina Lasse Liemola. Tanssi – illan aikana oli myös
laulukilpailu. Jaetulle ensimmäiselle sijalle tulivat Aimo Saxelin ja Pauli
Purosalmi. Yleisöäänestyksen voitti Aimo Saxelin. Toinen laulukilpailu oli 1959
Mikkelin Työväentalossa. Illan orkesterina oli Veikko Ahvenainen
laulusolistinaan Seppo Pirhonen. Täällä myös Aimo Saxelin oli kilpailun
voittaja. Hän totesi, että lasten sarjan voitti Heikki Kinnunen. Aimo muisteli,
että nykyinen tunnettu näyttelijä oli jo tuolloin vapautunut esiintyjä.
Vuoden 1961 keväällä käytiin iskelmälaulun SM – kilpailujen osakarsinta Mikkelin
Urheilutalossa. Säestävä bändi oli nyt Eino Grön orkestereineen. Kilpailun
voittaja pääsi Helsinkiin loppukilpailuun. Voittaja oli Aimo Saxelin!
Loppukilpailu pidettiin 2.10.1961 Helsingin Kulttuuritalossa. Miesten kotimaisen
sarjan voitti Aimo Saxelin! Katselen Aimon olohuoneessa hopealautasta, joka oli
palkintona ja on nyt kirjahyllyssä. SM – kilpailuissa oli aamulla karsinnat,
jossa Asser Fagerström säesti pianolla. Eri sarjoissa karsijoita oli yli sata.
Aimo lauloi kappaleet ” O`sole mio ja Angelique .” Paikka finaaliin tuli, joka
alkoi illalla. Eero Väreen orkesteri säesti ja Aimo Saxelin lauloi kappaleen ”
Angelique,” jolla tuo voitto tuli. Yhtenä tuomarina oli Olavi Virta. Aimo sai
vielä voiton Turusta vuonna 1962. Hän muistaa pakollisen kappaleen ” Kenian
yössä.” Kilpailu pidettiin Turun uudessa Konserttitalossa. Tämän kilpailun
voitto toi levytyksen!
LEVYTYKSIÄ JA ERI ORKESTEREITA
Ensilevytys oli yhdessä Reine Rimònin kanssa. Kappale ” Ilta Linnanmäellä ”
tuotettiin Polydor – merkille vuonna 1963. Reine Rimòn ( 1942 ) oli jo nimeä
saanut jazzlaulajatar. Hän lauloi 1950 – luvun lopulla ravintoloissa nimellä
Nina Rives. Ravintoloihin nuoren iän vuoksi hän vaihtoi taiteilijanimen.
Opiskelun jälkeen hän oli solistina omalla nimellään eri orkestereissa mm. Erik
Lindströmillä. Vuoden 1960 aikana hän perusti yhyeen, jolla oli nimenä Nina`s
Combo. Hän meni Aerolle lentoemännäksi 1960 – luvun puolessavälissä ja laulut
loppuivat. Uudelleen jazzlaulajattaren ura alkoi 1980 – luvun alussa. Hän laulaa
perinteistä New Orleans – tyylistä jazzia. Asuu Kaliforniassa ja käy Suomessa
esiintymässä festivaaleilla. Säestävänä bändinä on ollut Hot Papas. Aimo Saxelin
sanoi minulle, että ei ole tavannut Reineä heidän levytyksen jälkeen.
Bequine ” Paula ” levytettiin vuonna 1964 ja tällä kappaleella komeaääninen Aimo
Saxelin tuli jo kaikkien kuuluviin radioiden kautta. ” Paulassa ” on komea
alttosaksofoni- saundi. Radiotoimittaja Erkki Rantanen toi esiin Aimon
levytyksistä kappaleen ” Rakkauden syksy.” Hän sanoi olleensa koulun jälkeen
työssä Naantalin Sokeritehtaalla ja kuuli tuon kappaleen taustamusiikkina radion
rinnakkaisohjelmasta. Elettiin vuoden 1965 syksyä ja Erkkihän hankki tuon levyn
välittömästi. Tuolta ajalta asti Erkin suosikkisolisteja ovat olleet mm. Mikko
Järvinen, Reijo Viita ja Aimo Saxelin. Myöhemmin myös Eero Savolainen.
Fonovox – yhtiö tuotti 1974 kokoomalevyn, jolle Aimo lauloi neljä tangoa.
Sovittajana toimi 23 – vuotias Jarmo Jylhä. Hän oli hankkinut sovittamiseen
oppia Tommy Nordströmiltä. Orkesteri soi komeasti Aimo Saxelinin taustalla,
joten nuori sovittaja on onnistunut erinomaisesti! La Paloma on nostettava
esiin. Tässä tango – habanerassa iso orkesteri soi erityisen mallikkaasti Aimo
Saxelinin loistavan laulun säestyksessä. Jälleen saksofonisaundi tuo piristävän
soinnin. Levytys onkin Suomessa La Palomasta yksi parhaista! Kappaleenhan
sävelsi Sebastian de Yradier ( 1809 – 1865 ). Hän palasi Kuubasta 1861 ja tämän
jälkeen noin 1863 syntyi tämä maailmankuulu sävellys.
Aimo lauloi vapaana solistina koko 1960 – luvun. Pidempi 10 kk kiinnitys oli
1963 Onni Gideonin orkesteriin. Kokoonpano oli seuraava; Onni Gideon basso ja
havaijinkitara, Hannu Saxelin klarinetti, saksofoni ja huilu, Juhani Aalto
pasuuna, Björn Björklöf trumpetti, Markku Marttina piano ja urut, sekä
englantilainen Norman Nikhols rummut. Tästä isosta kokoonpanosta tuli hyvää
oppia Aimolle, näin hän totesi. Seuraavien muusikoiden yhtyeissä hän oli mukana
eri aikoja; Seppo Ohtama, Matti Väkeväinen, Yrjö Latva, Leo Tallgren, Aarne
Jokela, Teuvo Ihanus, Jorma Weneskoski ja Matti Lavi.
MAUNO SILLANMÄEN YHTYE JA AIMO SAXELIN
Vuodesta 1970 alkaen Aimo Saxelin oli solistina tunnetussa Mauno Sillanmäen
yhtyeessä. Solistivuosia kertyi peräti 17 aina vuoteen 1987 asti. Yhtyeen
kokoonpano oli seuraava; Mauno Sillanmäki harmonikka. Uolevi Haapanen viulu,
trumpetti ja pasuuna, Vesa Issakainen basso ja Jouni Varis rummut. Basisti Vesa
Issakainen oli kuunnellut Aimo Saxelinia Oulunkylän Pikkukoskella ja oli sanonut
Mauno Sillanmäelle, että Saxelin olisi hyvä solisti heidän bändiinsä. Aimo
Saxelin totesi, että Mauno soitti hänelle ja nopeasti pääsivät sopimukseen
vakituisesta laulusolistin paikasta. Mauno Sillanmäki perusti yhtyeen nimiinsä
1960 – luvun puolessavälissä. Aikaisemmin olivat lyhytaikaisia solisteja mm.
Ossi Lehtinen ja Kalevi Raninen.
Loistavaääninen Aimo Saxelin oli jo nimekäs solisti ja Mauno Sillanmäen yhtye
nousikin nopeasti huipulle! Yhtye pääsi esiintymään kaikkiin Suomen johtaviin
tanssipaikkoihin. Varsinkin pääkaupunkiseutu laajennettuna Uudellamaalla oli
yhtyeen ominta aluetta. Maakunnissa myös kierrettiin. Huippuvuotena oli 127
keikkaa ja kahtena vuotena 120. Kaikilla oli myös lisäksi päivätyö. Mauno
Sillanmäki ( 1932 – 1995 ) oli kotoisin Pirkanmaan Pohjaslahdelta ja sai soitto
– opin Työväenyhdistyksen Torvisoittokunnassa. Antti Koivula ( 1932 )
Ylöjärveltä muistelee Maunon soittaneen es – kornettia. Samasta kunnasta ja
soittokunnasta oli myös Uolevi Haapanen ( 1929 ). Vesa Issakainen ( 1941 ) on
kotoisin Tuupovaarasta, sekä Jouni Varis Joensuusta. Variksen tilalle tuli
rumpuihin 1970 – luvun puolessavälissä Harri Väreluoto ( 1941 ). Hän on
lähtöisin Malmilta. Mauno Sillanmäki muutti Helsinkiin 1956 ja meni Aerolle
työhön. Alkuaikana hän oli hanuristina ainakin Uolevi Haapasen kvintetissä ja
Veikko Vuorisen yhtyeessä ennen omaa kokoonpanoa. Vaimon työn myötä hän muutti
Karkkilaan. 1980 – luvulla Manulle tuli sydämen läppäongelmaa ja joutui
operaatioon. Keikkoja oli vähennettävä ja lopulta yhtye oli lopetettava
sellaisenaan 1987. Muutos oli suuri, koska hän oli soittanut koko ikänsä! Hänet
tunnettiin hyvänä neuvottelijana ja sai soittokeikkoja hyvin. Itsekin tunsin
tuon hyvin positiivisen soittajan. Hän oli loistava orkesterihanuristi. Sointuja
riitti ja säesti laulajaa hyvin! Vesa Issakainen totesi, että joukko tanssijoita
kulki mukana useissa paikoissa, koska heidän tahtibalanssi oli paikallaan.
Musiikki oli ”tanssijalkaan” sopivaa. Kuuntelin Mauno Sillanmäkeä ja Aimo
Saxelinia aikanaan usein ja on todettava, että yhtye oli kvarteteista Suomen
parhaimmistoa. Oli viulu- ja puhallinsaundi Uolevi Haapasen ansiosta.
Aimo Saxelin esiintyi myös TV:n lauantaitansseissa, sekä aikaisemmin ohjelmissa
”Nuorten portaat ja Nuorten kykyjen esiinmarssi.” Hän oli myös Dario Campeotton
ja Robertinon kanssa eräässä kansainvälisessä TV – ohjelmassa. Lauloi ” Paulan,”
jossa veli Hannu Saxelin soitti saksofonisoolon. Hannu Saxelin oli pitkään
radion musiikkitoimittajana. Toinen veli Matti ( 1951 ) oli rumpalina Dave
Lindholmin alkuaikojen kokoonpanossa.
Aimo lopetti laulamisen heinäkuussa 1990. Mauno Sillanmäen yhtyeen jälkeen
jatkoi sama kokoonpano vielä nimellä Aimo Saxelin yhtyeineen kolme vuotta. Aimon
päivätyö oli puutarha – alalla. Hän otti myös aikanaan laulutunteja Eero
Väreeltä, Saga Leanderilta ja Pentti Tuomiselta. Tuon ajan laulajat kehittivät
itseään. Aimon laulun oli huomioinut myös Dallapèn Eero Lauresalo. Hän pyysi
Aimo Saxelinia Dallapèn solistiksi vuoden 1968 keväällä. Lauresalo oli sanonut,
että meillä ei soiteta mitään uudempaa. Nuori Aimo ei innostunut pelkästä
vanhasta tanssimusiikista. Dallapèhen menikin Kalevi Korpi.
Kiitän Aimo Saxelinia hyvästä yhteistyöstä, sekä Timo Lindströmiä ja Jarmo
Jylhää Warnerin ja Fonovoxin levyoikeuksien jatkokäytön luvasta CD –
formaattiin. Ilman Erkki Rantasen levyjä tämä projekti ei olisi ollut
mahdollinen. Samoin kiitokset Erkille. Hellevi Viitasen ja Reijo Viidan arkistoa
sain käyttööni jälleen. Kiitokset myös heille.
Tampereella 2011
Timo Leppänen |
