|
| |
CD-118 Loppu
REIJO VIITA - ” GREATEST HITS ”
Reijo Viita nousi suureen suosioon jo 1960 – luvulla. Tango-buumin myötä osasta
hänen levytyksistään tuli listahittejä. Television musiikkiohjelmissa hän oli
tuttu näky. Samoin radion puolella Kullervo Linnan orkesteri ja Reijo Viita
vierailivat monesti ohjelmanauhoilla.
Tämän levyn nimi voisi olla myös hyvin yllä oleva otsikko. Nimittäin tähän ”
Vuosien takaa ” – levyyn on koottu Reijo Viidan myöhäisemmän kauden
huippukappaleet. Tangon ja humpan mestari on kuin ”kotonaan” muissakin
rytmilajeissa.
Täältä nykyiseltä Pirkanmaalta lähti Helsinkiin tekemään valtakunnantason uran
musiikin saralla mm. Rauno Lehtinen, Seppo Rannikko, Reijo Viita, Raimo Roiha ja
Tapio Salo. Valkeakosken Sääksmäellä syntynyt Pirkko Mannola voitti Miss Suomi –
tittelin vuonna 1958 ja laulajan ura aukeni myös Helsingissä ja hyvin paljon
myös muuta varsinkin teatterin puolella. Helsingissä olivat levy-yhtiöt ja alan
työllistyminen hoitui myös siellä hyvin.
Tällä Reijo Viidan huippulevyllä on huomattavan paljon pirkanmaalaisuutta. Häntä
säestää loistava iso studio-orkesteri johtajanaan saksofonisti Seppo Rannikko.
Hän onkin tehnyt lähes kaikkiin kappaleisiin sovitukset. Hänen sävellyksiään on
myös hyvin mukana. Tenorisaksofonin stemma on luonnollisesti hänen soittama.
Raimo Roiha soittaa pianoa ja harmonikkaa. Kolmessa viimeisessä vuoden 1981 –
levytyksessä on säestäjänä harmonikkataiteilija Taito Vainion studio-orkesteri.
Tässä kokoonpanossa on mukana sähköbassossa Tapio Salo
POHJASLAHTI JA MÄNTTÄ – VILPPULA
Reijo Viidan ( 1936 ) syntymäpaikka Pohjaslahti sijaitsee Tarjanneveden
rantamilla Pohjois – Pirkanmaalla. Vuoden 2009 alusta se on liitetty osana
Vilppulan kuntaa uuteen Mänttä – Vilppulan kaupunkiin. Aikanaan itsenäisen
kunnan aika oli vain vuodet 1941 – 1973. Alkujaan se oli Ruoveden kunnan kylä.
Asukkaita on enää noin 300. Historiallisesti merkittävää on Pohjaslahden komea
vaalea kirkko, joka hallitsee maisemaa korkealla mäellä. Sen on suunnitellut
Kauno S. Kallio ( 1877 – 1966 ), joka on aikakautensa johtavia arkkitehteja.
Tampereen Teatterin rakennus on tunnetuimpia hänen suunnittelutöitään.
Reijo Viidan ensimmäinen tanssiorkesteri oli pohjaslahtelainen Isku – Pojat.
Ennen Helsinkiin muuttoa 1955 hän ehti olla mukana vajaan vuoden. Isku – Poikien
peruskokoonpano oli Mauno Sillanmäki harmonikka, Antti Koivula rummut, Unto
Kangasjärvi kontrabasso ja Tahvo Lappalainen kitara, klarinetti, sekä
tenorisaksofoni. Ylöjärvellä eläkepäiviä viettävä Antti Koivula ( 1932 )
muistelee: ” Kierrettiin laajasti alueen tanssipaikkoja. Myös hääsoittoja oli
runsaasti. Sen ajan Pobedalla kuljettiin. Orkesteri perustettiin Pohjaslahden
Työväenyhdistyksen Torvisoittokunnan nuorista soittajista mukana myös
Kangasjärven Unto, joka oli myös erittäin hyvä harmonikan soittaja. Mauno
Sillanmäki oli serkkuni ja olin mukana, kun hän haki ensimmäiset harmonikkansa
aina Tampereelta asti. Soittajat muuttivat työn perässä Helsinkiin ja itse
muutin 1956 Ylöjärvelle, jolloin Isku – Poikien soitot loppuivat.” Kaikki nuoret
miehet olivatkin saaneet loisto-opin musiikin teoriaan ja soittamiseen
Soittokunnan silloiselta johtajalta Veikko Tiensuulta ( 1910 – 1989 ). Antti
Koivulan isä sousafonisti Urho Koivula ( 1896 – 1968 ) oli myös edelleen opin
antajia. Hän on säveltänyt mm. urheiluseura Pohjaslahden Pyrinnön marssin.
Heikki Koivula ( 1937 ) oli Reijo Viidan läheisin nuoruuden kaveri Pohjaslahden
aikoina. Hän muistelee: ” Soittokunta hankki torvia Tampereen soittokunnilta.
Soitin Reijon kanssa samaan aikaan Soittokunnassa. Lähdin työhön Tampereelle ja
Reijo Helsinkiin. Seurasin hänen uraansa, joka johti aina levytyksiin asti.”
Pohjaslahden Työväenyhdistyksen Torvisoittokunta toimi vuodet 1919 – 1974.
Toiminnan vuosia tuli täyteen 55. Keskustelin Veijo Suntilan ( 1956 ) kanssa ja
hän muisti tarkasti toiminnan päättymisvuoden. Vahvistuksen sain myös
Pohjaslahden Pelimanneissa soittaneelta Raimo Virtaselta. Viimeinen esiintyminen
oli Museokahvila Heikintuvan Juhannusjuhlilla. Soittokunnan musiikillisina
johtajina toimivat Anton Siro, Urho Koivula ja Veikko Tiensuu. Monet nuoret
saivat toisen ammatin Soittokunnan opeilla. Valtakunnantason muusikoiksi
nousivat Veikko Tiensuun perusopeilla Reijo Viita ja hänen poikansa Pentti
Tiensuu ( 1931 – 1982 ). Samoin Mauno Sillanmäestä tuli orkesterinjohtaja, joka
kävi orkestereineen Suomen ykköspaikoissa. Solistina oli mm. levylaulaja Aimo
Saxelin. Jotain on vielä jäljellä, nimittäin Mäntän Työväenyhdistyksen
Soittokunnassa on mukana vielä kolme Pohjaslahdella oppinsa saanutta. He ovat
Veijo Suntila, Keijo Maininki ja Raimo Haapanen. Keijo Maininki ( 1934 ) aloitti
jo vuonna 1949. Hän muistaa, kuinka Pentti Tiensuu veti stemmaharjoituksia
hänelle ja kahdelle muulle pojalle, kun aloittivat. Keijo Mainingille tulee tänä
vuonna peräti 60 vuotta Soittokuntien soittamista – hurjan pitkä aika! Hän
sanoi: ” Jo kesällä 1950 olin mukana Jyväskylässä Musiikkijuhlilla ja soitin
samaa stemmaa vieressä soittaneen Antti Koivulan kanssa.” Espoossa asuva Jyrki
Tiensuu ( 1951 ) soittaa tuubaa Suomen Orkesteri – nimisessä kokoonpanossa.
Jyrki sovittaa orkesterille, joten isä Veikko Tiensuun oppeja on käytössä myös
Espoon puolessa. Mahtavan tuuban soittajia on vähänlaisesti. Olen tuonut esiin
Reijo Viidan levyprojekteissa Pohjaslahden Työväenyhdistyksen Torvisoittokuntaa,
koska siitä ei ole tehty mitään historiikkia. Sen se kyllä tarvitsisi!
KULLERVO LINNAN ORKESTERI AMERIKAN KIERTUEELLE
Kullervo Linnan orkesteri ja Reijo Viita lähtivät 31.10.1973 kahden viikon
kiertueelle Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Toisena laulusolistina lähti mukaan
Paula Koivuniemi. Orkesterin muusikot olivat: Kullervo Linna rummut, Untamo
Korhonen basso ja viulu, Harry Jansson trumpetti ja basso, Jouni Heinonen viulu,
klarinetti ja alttosaksofoni, sekä Jani Uhlenius piano ja harmonikka. Hän
tuurasi Harri Watasta, jolla oli työeste. Reijo Viita soitti laulamisen lisäksi
myös tenorisaksofonia ja klarinettia. Orkesteri oli erittäin tasokas ja
monipuolinen – yksi Suomen parhaista! Ennen lähtöä julkaistiin LP – levy
nimeltään ”Iltarusko.” Molemmat solistit olivat siinä mukana. Levyn kannessa
lukee, että matkaan lähdettiin Finnairin DC – 8 – koneella. Kone laskeutui New
Yorkiin ja matka jatkui lentäen Torontoon. Kanadan puolella kierrettiin Ontarion
provinssia ja Yhdysvalloissa New Yorkin ja Michiganin osavaltioissa – suurten
järvien alueella. Amerikansuomalaiset järjestivät yöpymiset ja kuljetukset. Vain
New Yorkissa oli majoitus hotellissa. Kaikki toimi hyvin. Esiintymispaikoista
isoimmat olivat New York ja Toronto. Lukuisista pienemmistä paikoista tunnetuin
oli Niagara Falls. Kuuluisat putouksetkin tuli nähtyä. Tilaisuuksia oli pitkään
markkinoitu ja väkeä riitti. Jani Uhlenius toimi tilaisuuksissa juontajana.
Aluksi oli konserttiosuus, jossa taidemusiikkia esittivät Jouni Heinonen ja Jani
Uhlenius. Lopuksi oli tanssia orkesterin tahdittamana. Viimeinen esiintyminen
oli 13.11 New Yorkin Brooklynissä tunnetussa Imatra – Haalissa. New Yorkin
Uutiset kirjoitti seuraavaa: ” Menestykseltään hyväksi luonnehti Kullervo Linna
orkesterinsa kaksi viikkoa kestänyttä kiertuetta Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
Ohjelmisto oli monipuolinen ja hyvätasoinen. Mukana oli viulusooloja ja haitarin
palkeita. Esiintyminen Imatra – Haalissa oli upeaa. He soittivat useita
instrumentteja. Loistava laulaja Reijo Viitakin soitti saksofonia ja
klarinettia. Paula Koivuniemen esitys oli vapaata ja sulavaa. Jouni Heinonen
soitti viululla Czardaksen ja Hungarian Dance n:o 5. Reijo Viita on orkesterissa
yhdeksättä vuotta ja hän onkin Suomen huippuja. Ilta oli nautintorikas! K.E.”
Kotimatka alkoi 14.11 Suomi – Seuran tilauslennolla, ” kirjoitti lopuksi The
Finnish New York News.
REIJO VIITA ” VUOSIEN TAKAA ”
Tälle Reijo Viidan huippulevylle on koottu kappaleita viideltä LP – levyltä.
Kappaleet edustavat hänen myöhäisemmän kauden levytystuotantoa. Tuottavina
levy-yhtiöinä olivat Fonovox ja JP – Musiikki. Perinteisen tanssimusiikin osalta
yhtiöt olivatkin johtavia Suomessa. Ne nostivat esiin joukon hyviä levylaulajia.
Fonovoxin aikaan oli menossa humppa-buumi ja Reijo Viitakin levytti joukon tosi
komeita humppia. Musiikin monitoimimies Jarmo Jylhä ( 1951 ) oli mukana
molempien yhtiöiden toiminnassa. Hän on Reijo Viidankin masternauhat ”kaivanut”
esiin. Lopella syntynyt Jarmo Jylhä on säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja
tuottaja. Seppo Rannikko ( 1928 – 2000 ) toimi yhtiöissä sovittajana, muusikkona
ja tuottajana. Orkesterien sovittajana hän nousikin suomalaiselle huipulle jo
Fonovoxin aikaan. Tällä Reijo Viidan levyllä hän onkin sovittanut lähes kaikki
kappaleet. Iso studio-orkesteri on laitettu säestämään erittäin aktiivisesti ja
kuviorikkaasti. Orkesterisointi ei jätä kuuntelijaa ”kylmäksi.” Hänen sovitukset
kuulostavat edelleen ”tuoreilta” ja svengaavilta. Hänellä oli idearikkautta ja
hallitsi myös jousiryhmän sovittamisen. Seppo Rannikko on muutamassa kappaleessa
lisännyt tempoa! Reijo Viidan kanssa tämä onnistui, koska hän on äärettömän
tahti- ja säveltarkka laulaja. Hänen fraseeraus on aivan kohdallaan. Nämä asiat
onnistuvat, kun laulaja on täysin nuotinlukutaitoinen. Reijohan oli itsekin
muusikko! Reijo Viita on äänialaltaan laaja toinen tenori. Mielestäni myös
tenoribaritonille kirjoitettu stemma onnistuu häneltä, kun alaäänet soivat
mallikkaasti. Laajan äänialan ylärekisteri soi todella komeasti! Iskelmän
lauluun erittäin hyvä ääni ja riittävän laaja rekisteri. Vaativalle sovittajalle
mitä parhain laulaja! Seppo Rannikko aloitti tenorisaksofonin soiton Tampereella
1952 vasta 24 vuotiaana. Hän soitti pitkään korvakuulolla! 1950 – luvun
puolivälissä hän meni Acre Karin orkesteriin. Muutto tuli Helsinkiin. Vuorossa
olivat Ossi Runnen, Olli Hämeen, Jaakko Salon ja Herbert Katzin orkesterit.
Nuotinluvussa oli jo otetta! Jaakko Salon orkesterin alussa 1960 hän soitti
levytyksessä kuuluisaksi muodostuneen tenorisaksofonisoolon Olavi Virran
”Hopeiseen kuuhun.” Vuodet 1974 – 1975 hän opiskeli Bostonissa Berklee School Of
Music – oppilaitoksessa. Orkesteri- ja jazzsovitus olivat pääosassa. Tämän
jälkeen alkoikin sitten loistokausi Fonovoxilla, jota on nyt kuultavissa Reijo
Viidan levyllä koottuna! Seppo Rannikko on sanonut: ” Sovituksissani pitää
arrien – stemmojen soida!” Totean tähän, että kyllä ne soivatkin ja
loistokkaasti!
Levyn aloitus on Jarmo Jylhän loistokas sävellys ”Aron kulkija.” Tämä vuoden
1980 levytys on harvinainen. Vilho Jylhän sanoituksesta korostuu hyvin kohta
”kun mä reppuni pakkaan!” Tässä Reijo Viita välisoiton jälkeen rytmittää
kuuntelijan jo mukaan ”svengiin.” Leningrad on nyt Pietari. Kappale ”Kaunis
Leningrad” on osoitus, kuinka iskelmä on aikakautensa tulkki. Tätä komeaa Heikki
Nikkasen sävellystä on paljon toivottu Viidan tuotannosta. Seppo Rannikon
sävellyksistä on mainittava humppa ”Balaton,” joka oli aikanaan hyvin suosittu
ja paljon radioissa soitettu. Tällöin olikin Reijo Viidan ”uusi” esiintulo.
Samoin nimikappale ”Vuosien takaa” on vauhdikas. Rannikon tango ”Ilta
venäläisessä ravintolassa” on ollut perin vaativa laulettava! Jarmo Jylhän
humpasta ”Kadotettu onni” olikin olemassa kaksi levytystä Reijo Viidalta. Tämä
on vuodelta 1976 ja hänen ”Juhlalevyn” levytys onkin vuodelta 1980! Kiitos Erkki
Rantaselle ja Jarmo Jylhälle, jotka asian ovat selvittäneet. Asia selvisi vain
kuuntelemalla levytykset, koska LP – levyjen vuosiluku on aina sama!
Vuoden 1980 – levytyksistä on paljon toivottu valssia ”Aamu Lapissa.” Sävellys
on George de Godzinskyn ja sanoitus Kullervo Kemppisen. Sävellys on tehty
Kullervo Linnan mökillä Inarissa. Laamanni Kullervo Kemppinen teki sanoituksen
samalla mökillä eri aikaan. Professori Jukka Kemppinen kertoo: ” Olin mukana
Kullervo Linnan mökillä, kun isäni teki sanoituksen vieraskirjassa olleeseen
sävellykseen. Annoin jonkin verran ohjeitakin sivusta.” Kullervo Kemppinenhän on
myös eräkirjailija. Hän teki elämäntyönsä Asianajotoimistossa Borenius &
Kemppinen asianajajana. Jukka Kemppinen on mm. tekijänoikeuden juridiikassa yksi
johtavista asiantuntijoista. Hänellä on paljon julkaisuja ja pitää
mielenkiintoista blogia. Tekijänoikeus kiinnostaa myös Salix Ay:n tuottajiakin
erityisesti nyt EU:n aikana. Reijo Viidan esitys valssista ”Aamu Lapissa” on
erityisen komea!
Tämän levyn yksi kohokohta on tango ”Sä kuulut päivään jokaiseen” ja humppa
”Maailman matkamies.” Niissä on Seppo Rannikon sovitukset ja Reijo Viidan laulu
mestarillista! Tunnetun tangon tempoa on vähän nopeutettu ja siksi tämä Viidan
levytys on siitä ehdottomasti parhaita! Laulun suhteen erittäin vaativa sovitus!
Raimo Roiha ( 1936 – 1991 ) on mukana pianossa ja harmonikassakin vuosien 1977
ja 1980 levytyksissä. Hän teki paljon yhteistyötä Seppo Rannikon kanssa. Olivat
tuttuja jo Tampereen ajoilta asti. Roihan tunnettu sävellys on ”Tallinnan
illat.” Hänen isänsä Matti Roiha ( 1899 – 1971 ) oli Parkanon seurakunnan
kanttori vuodesta 1926 aina eläkkeelle asti. Parkanossa syntynyt Raimo Roiha on
saanut jo kotoa vahvan musiikillisen opin. Reijo Viita muistaa, kun oli Raimo
Roihan kanssa lomalla Kanarialla sattumalta. Raimo soitteli pianolla
taustamusiikkia ruokailussa ja kuulutti hänet laulamaan yllättäen. Kysyin
Reijolta, minkä kappaleen lauloit? ”- Lauloin valssin ”Tähti ja meripoika.”
Vuoden 1981 – levytyksissä oli säestäjänä Taito Vainion studio-orkesteri.
Kokoonpano oli Taito Vainio harmonikka, Jari Lappalainen viulu, Reijo Lehtovirta
saksofoni ja huilu, Tapio Salo basso, Tapani Ikonen rummut ja Jarmo Jylhä
kitara. Valssissa ”Vei tiemme kohtalo eroon” kuullaan Tapio Salon komeaa basson
soittoa! Basson miksaus on edessä ja varsinkin välisoitossa kuulee basson
stemman hyvin. Tapio Salo asui Kurussa pitkään. Aloitti basson soiton Ylöjärven
Yhteiskoulussa, jota itsekin kävin. Salo oli pitkään TV 2:n studiosoitoissa,
josta 30 vuotiaana siirtyi Helsinkiin Esko Linnavallin ja Jaakko Salon
”houkuttelemana.” Kontrabassoa hän on soittanut myös
sinfoniaorkesteritasolla.Tapio Salo (1948) oli Ylöjärvellä koulun puitteissa
myös kitarabändissä The Arrows. Muistan vielä soittajat: Tapio Salo basso,
Pertti Kinni kitara, Veikko Liski rummut, Ville Uusitalo kitara ja Kalevi
Surakka laulu. – Viimeisenä kappaleena Reijo Viita laulaa komean valssin
”Muistoja takkavalkealla.” Tätä on myös toivottu paljon. Jarmo Jylhän sävellys
ja hänen isänsä Vilho Jylhän sanoitus. Jarmo kertoi, että hänen isänsä Vilho
Jylhä ( 1925 – 1996 ) alkoi tekemään sanoituksia ensin hänen sävellyksiin ja
sitten muillekin tuottajille. Vilho Jylhä asui Janakkalan Tervakoskella. Valssi
sopii hyvin Reijo Viidalle. Tulkintaa löytyy ja ääni nousee komeasti
ylärekisteriin. Kiitokset kaikille, jotka olette antaneet arvokasta tietoa tähän
Reijo Viidan projektiin! Erityinen kiitos tuotantopäällikkö Jarmo Jylhälle,
radiotoimittaja Erkki Rantaselle ja taiteilija Reijo Viidalle!
Restaurointi ja masterointi Samu Oittinen,
Fantom Studio Oy.
Tampereella 2009 Timo Leppänen
|
