| |
CD-119
KALEVI KORPI (s. 3.10.1927, Miehikkälä)
Kalevi Korpi on 1950-luvun alkupuolella uransa aloittanut ja suosioon noussut
hieno tenorilaulajamme. Tunnettuja samaan aikaan aloittaneita laulajiamme ovat
mm. Erkki Junkkarinen, Matti Louhivuori ja Veikko Lavi. Kalevin ilmeinen tavoite
oli taidelaulun puolella, mutta meidän ihailijoiden iloksi hän on uransa alusta
alkaen esittänyt ja levyttänyt paljon kevyttä musiikkia. Levytysten määrä
(n.300) on oloissamme monipuolinen ja laaja käsittäen aina iskelmistä ja
vanhasta tanssimusiikista joululauluihin, hengelliseen musiikkiin,
operettisävelmiin ja taidelauluun saakka. Ensimmäinen laulunopettaja oli Arvo
Vainio Kotkasta. Hänen ohjauksessaan Kalevi oppi laulamisen perusasiat jo aivan
nuorena Miehikkälässä asuessaan. Kalevi Korpi opiskeli laulua
Sibelius-akatemiassa Oiva Soinin johdolla, pianonsoittoa Pentti Koskimiehen ja
kontrabassoa opettajanaan Oiva Nummelin. Samaan aikaan hän kävi Jolanda Di Maria
Petrisin laulutunneilla. Muita merkittäviä laulunopettajia olivat mm. Wilhelm
Freund, Ilmari Mustonen, Antti Koskinen, Matti Lehtinen ja Olavi Nyberg.
Kalevi Korpi levytti ensimmäisen kerran tammikuussa 1953. Tälle kokoelmalle on
valittu toisessa levytyssessiossa toukokuussa samana vuonna levytetyt
tangobeguine ”ÖISTÄ KUISKETTA” ja valssi ”KAIKKI VIRTAA.” Kapellimestarina ja
sovittajana näissä ensimmäisissä tallennuksissa oli Toivo Kärki. Kalevi on
tehnyt levytyksiä yli viidellä vuosikymmenellä, joka on harvinainen saavutus.
Yleisradion tenorikilpailu 1955 oli erittäin korkeatasoinen. Harras Hursti
voitti, Kalevi oli toinen ja myöhemmin kuuluisa Mauno Kuusisto kolmas.
Ensikonsertti oli vuorossa 1956. Klassinen laulajakoulutus oli sama kuin Georg
Malmsténilla, joka siirtyi lähes kokonaan kevyeen musiikkiin jo 1930-luvun
alussa ensikonserttien ja operettikiinnitysten jälkeen. Kalevi säilytti
ohjelmistossaan ja levyillä myös klassisempia sävyjä. Hänen ja Jorin tiet
kohtasivat PSO:n levytys studiossa monesti 1950-luvulla Jorkan toimiessa
taltiointien säveltäjänä, kapellimestarina ja sovittajana. Kalevi muisteli, että
studio-orkesterin hanuristina toimi usein mainio Matti Viljanen. Levytykset
tehtiin siihen aikaan melkein poikkeuksetta livenä. Jonkin verran laulettiin
ulkomailta tuotettujen valmiiden taustanauhojen päälle.
Tällä kokoelmalla soivat komeasti valssit ”NÄSIJÄRVEN RANTAMILLA” (1955),
”REVONTULTEN MAA” (1955), foxtrotit ”DELILA” (1956) ja ”KUN KEVÄT JÄLLEEN SAA”
(1958), tangobeguine ”KUKA USKONUT OIS” (1955) ja beguine ”UNONDA MINUT” (1955).
Kaikki nämä ovat Georg Malmsténin hienoja sävellyksiä. Todella komeaa
yhteistyötä näiltä kahdelta mestarilta.
Kalevi Korpi ja nuorempi kollega Reijo Taipale ovat molemmat lähtöisin
Miehikkälästä. Reijo on kertonut Kalevin menestyksen rohkaisseen myös hänet
yrittämään tällä erittäin vaativalla alalla. Julkisia esiintymisiä Kalevi
Korvelle on kertynyt vuosikymmenten kuluessa varmasti useita tuhansia. Olen
nähnyt hänet tanssilavoilla esiintymässä eri orkestereiden kanssa eri
vuosikymmenillä lukuisia kertoja. Yksi ilta on jäänyt erityisesti mieleen.
Keskikesällä 1975 Kalevi esiintyi kuuluisan Dallapé-orkesterin laulusolistina
Eräjärven Rönnillä. Menestys oli todella hieno. Täysi iso kesälava tupaten
täynnä tanssijoita. Tunnelma oli ”katossa.” Oli orkesterin
50-vuotisjuhlakiertue. Soitto oli korkeatasoista, laulu aivan fantastista.
Kalevi Korven ja Dallapén yhteiskeikat alkoivat jo 1960-luvun lopulla, jatkuen
aina yli 1970-luvun puolivälin. Levytyksiä tehtiin lähinnä LP- ja
kasettiformaattiin, niin kuin silloin oli tapana.
Kalevi Korpi on kuulunut ”eturivin” laulajiimme heti uransa alusta asti.Tämä
kokoelma on edustava valikoima hänen 1950-luvun levytuotannostaan. Melkein
kaikki kappaleet ovat ennen CD-formaatissa julkaisemattomia. Ikivihreät tangot
ovat vaativia tulkittavia, mutta onnistuvat Kalevilta loistavasti. ”EI KAUTTA
VUODEN KÄY RUUSUT KUKKAAN” (1955), ”UNELMA PAMPALLA” (1957), ”SUUTELEN KÄTTÄNNE
MADAME” (1958) ja ”KIRKAS ONNEN HETKI” (1957), ovat todella tyylikkäitä
esityksiä. Hienoja ovat myös kotimaiset tangot: ”HAAVEIDEN KAHVILASSA” (1956),
”KUUNSILTA” (1957), ”SE MUISTOKSENI JÄÄ (1957) sekä ”KAUAS KAIPAAVA” (1957).
Slowfox ”ANASTASIA” (1957) on aikansa suosikki. Beguinet ”NÄEN UNESSA JÄLLEEN
FIRENZEN” (1956), ”ROOMAN SUIHKULÄHTEILLÄ” (1957) ja ”MONTE CARLO” (1958) ovat
nautinnollista kuultavaa. Baion ”MIKS´ SULLE SYDÄN SYKKII” (1956) sekä carioca
”SNURRI-BURRI-BUM” (1955) edustavat ajan uusia tanssirytmejä. Rumba ”SÄVEL
RAKKAUDEN” (1958) on eräs ajan suosituimmista käännösiskelmistä. Siitä tehtiin
useita versioita eri laulajien laulamana. Tämä esitys on mielestäni
onnistuneimpia.
Kalevi Korpi levytti paljon suosittuja käännösiskelmiä, mutta yhtä paljon
kotimaisia menestyksiä. Hänen loistava laulutaitonsa pääsi näissä
unohtumattomissa levytyksissä oikeuksiinsa. Usko Kempin kaksi ehkä tunnetuinta
sävellystä pääsi Kalevin levytettäviksi. Tämän kokoelman nimikappale cardasfox
”TULIPUNARUUSUT” (1957) ja valssi ”LENNÄ MUN LEMPENI LAULU (1957) ovat kaikille
tuttuja. Molemmat kappaleet levytettiin ensimmäisen kerran ja 1930-luvulla. Sen
jälkeen uusintaversioita on tehty joka vuosikymmenellä. Kalevi Korven levytykset
näistä ikivihreistä ovat erittäin onnistuneet.
Kuten edellä mainitsin, ovat ikivihreät tangot usein erittäin vaativia
laulettavia. Samoin operettivalssit. Tässä kokoelmassa soivat valssit ”KUKKIA
SALZBURGISTA” (1957) sekä ”ESPANJATAR” (1958). Jälkimmäisessä levytyksessä on
mukana pirteä Satu Laine. Esitykset ovat todella hienoja.
Kotimaisista lauluntekijöistä Tapio Lahtinen alias Kullervo, ja Erik Lindström
esiintyvät tällä kokoelmalla sekä säveltäjinä, että sanoittajina. Paul Norrback
ja Pentti Taskula säveltäjinä, sanoittajina Helena Eeva, Sauvo Puhtila, Erkki
Ainamo, Roine Rikhard Ryynänen, Lauri Jauhiainen ja H. J. Nortamo. Säveltäjänä
ja sovittajana Harry Bergström, sovittajina Erkki Ertama, Kullervo Linna, Ossi
Malinen, Kaarto Virtanen (Olavi Virta) ja Ingmar Englund. Säveltäjänä,
sanoittajana ja sovittajana Veikko Ahvenainen. Edellä esitellyt Toivo Kärki
sovittajana ja kapellimestarina, Georg Malmstén säveltäjänä, sanoittajana ,
sovittajana sekä kapellimestarina, Usko Kemppi säveltäjänä ja sanoittajana.
Kaikki nämä henkilöt ovat tunnettuja suomalaisia musiikkiammattilaisia.
Ulkomaisista ovat mukana Alfred Newman, Michael Jary, Edilio Capotosti, Pia Del
Moro, Mathias G. Seiber, Aldo Maietti, Ralph Erwin, Juan Llossas, Georg
Freundorfer, Vizenzo Di Chiara, Henri Salvador ja Karl Kowarik. Erityiskiitokset
mestaritenori Kalevi Korvelle arvokkaista taustatiedoista ja avusta levykokoelman valitsemisessa sekä kaikkea hyvää jatkossa.
Toivon miellyttäviä ja nautinnollisia musiikkihetkiä näiden unohtumattomien
levytysten seurassa. |