| |
CD 110 LoppuREIJO VIITA 70 VUOTTA
Reijo Viita on tunnetun Kullervo Linnan orkesterin kaikista pitkäaikaisin
laulusolisti. Hän on syntynyt Pohjaslahdella 12.12.1936.
Tällä 70-vuotis juhlalevyllä julkaistaan puolet hänen äänitteistään. Reijo Viita
on taiteilijanimi, sillä sukunimi Viitanen on vain
lyhennetty. Reijo Viitaa on sanottu yhdeksi parhaista 1960–luvulla
levytysuransa aloittaneista laulajista, sekä yhdeksi parhaista tangoäänistä.
Ensilevyllään hän nousi jo listoille ja tästä alkoikin melkoinen keikkaputki.
Mainoksissa luki radio- TV- ja levytähti Reijo Viita, joka olikin hetkessä
tunnettu kautta Suomen. Hänen uraansa onkin tarkasteltava lähemmin aina Pohjaslahden aikaa myöten.
POHJASLAHTI, SOITTOKUNTA JA SOITTAJAT
Reijon syntymäpaikka Pohjaslahti on 100 kilometriä Tampereelta pohjoiseen. Kunta
on liitetty Vilppulaan ja Virtain kaupunkiin 1973. Pohjaslahdella on komeat
maisemanähtävyydet Salussärkkä ja Rantalansärkkä. Kapea harju kahden järven
välissä, jossa menee maantie. Nähtävyys on myös tunnetun Kauno Kallion
suunnittelema kirkko, sekä museokahvila Heikintupa – pohjaslahtelainen
talonpoikaistupa. Vielä on mainittava Vehkakosken tunnettu tanssilava. Reijon
kotitalo on lähellä Pohjaslahden keskustaa. Reijo Viidan nuoruuden aikaan sotien
jälkeen ei ollut harrastusten ylitarjontaa. Oli kuitenkin yksi yli muiden –
Pohjaslahden Työväenyhdistyksen Torvisoittokunta. Soittokunta oli perustettu jo
1919. Anton Siro koulutti alkuun soittajia. Hän oli sotilassoittokunnan
soittaja, joka vietti eläkepäiviä Pohjaslahdella. Opin sai myös Urho Koivula (1896–1968), joka aloitusvuoden seitsikosta jatkoi sovittamisen ja johtamisen
puolelle. Kävi kapellimestarikurssin 1923. Hänestä tuli ”heilikkobasson”-
sousafonin taitaja. Veikko Tiensuu (1910–1989) tuli seurakunnan kanttoriksi
vuonna 1946. Soittokunta sai hänestä klarinetistin, sovittajan ja johtajan.
Veikolla oli ” rautainen” ammattitaito, sillä hänellä oli käytynä Viipurin
Musiikkiopisto ennen sotia. Soitinopit pianosta ja klarinetista sekä johtamisen
linja. Kanttori – urkuriksi hän oli valmistunut Turusta 1946. Reijo Viita meni
soittokuntaan 1940-luvun lopulla. Reijo sanoi – klarinetti sieltä annettiin
käteen. Opettajaksi alkoi Veikko Tiensuu. Soittokunta saikin nopeasti uuden
nuoren klarinetistin, joka kiersi vuoteen 1955 asti soittokunnan mukana. Entinen
soittokunnan soittaja Antti Koivula ( 1932 ) Ylöjärveltä muistelee – Reijo oli
kova harjoittelemaan, innokas ja oppi nopeasti. Antti muistaa myös nuoruuden
kaverinsa Pentti Tiensuun (1931–1982) innokkaana trumpetin harjoittelijana
kesäisin Pohjaslahdella, joka soitti myös hyvin pianoa isänsä Veikko Tiensuun
opettamana. Pentistä tuli myöhemmin Helsingissä kontrabasson taitaja. Reijo
Viidan ensimmäinen orkesteri oli Isku – Pojat. Hän oli siinä vuoden 1954 lopusta
toukokuuhun 1955. Peruskokoonpano tällä 1953 kootulla orkesterilla oli, Mauno
Sillanmäki harmonikka, Antti Koivula rummut, Unto Kangasjärvi kontrabasso ja
Tahvo Lappalainen kitara, klarinetti ja saksofoni. Antti Koivula kertoo, että
Unto Kangasjärvi (1915–1980) oli myös loistava harmonikan soittaja ja soitti
myös keikalla harmonikkaa ja Mauno Sillanmäki oli kontrabassossa. Tuohon aikaan Pohjaslahti tunnettiin erityisesti soittokunnastaan, joka kiersi ympäri
maakuntaa soittamassa kesäjuhlissa ja muissa tilaisuuksissa. Noin tuhannen
asukkaan pitäjässä yli 20–miehinen soittokunta oli ” kova juttu.” Alkoi
kuitenkin vääjäämättä soittokunnan pojilla maaltamuuton kausi. Ei aikaakaan, kun Pohjaslahdelta perusopin saaneet olivat Helsingissä. Oli Mauno Sillanmäen
orkesteri, Pentti Tiensuun orkesteri ja Reijo Viita laulusolistina ja soittajana
Kullervo Linnan kuuluisassa orkesterissa. Pohjaslahden opeilla tultiin huipulle.
Myöhemmin Helsingin seudulle tuli myös Jyrki Tiensuu – tuuban taitaja. Tahvo
Lappalainen soitti Mauno Sillanmäen orkesterissa, johon myöhemmin siirtyi Uolevi
Haapanen (1929), jolla oli myös orkesteri jonkin aikaa. Uolevi muistaa Martti
Mäntylän, joka voitti sotilassoittokuntien mestaruuden pasuunan soitossa.
Mäntylä palasi eläkkeellä soittokuntaan Pohjaslahdelle.. Soittokunnasta ei ole
julkaistu historiikkia, joten tuon tässä jotain tietoa esiin dokumentaarioksi,
koska soiton opin saaneiden määrä on melkoinen ja Reijo Viita sai perusopit
juuri täältä. Soittokunnassa alttoa, baritonia ja kornettia soittanut Antti
Koivula sanoo, että harjoitukset olivat koululla ja Työväentalolla. Tampereen
seudulle lähtivät Antti Koivula, Heikki Koivula, Vilho Nurmi, Pertti Heinola ja
Reijo Viidan veli Olavi Viitanen. Tällä hetkellä jatkavat soittotouhuissa enää
Raimo Haapanen, Uolevi Haapanen, Keijo Maininki, Veijo Suntila, Esko Kangasjärvi
ja Jorma Kangasjärvi eri kokoonpanoissa. Soittokuntaa ei Pohjaslahdella ole enää
toiminnassa ja asukasmäärä on pudonnut runsaaseen kolmeensataan. Tämä on yhden
aikakauden kuva!
HELSINKI JA TEUVO IHANUKSEN YHTYE
Reijo Viita tuli Helsinkiin 1955. Työ järjestyi ensin Pasilan Konepajalta ja
sieltä silloiselle Aerolle. Työ oli lentokoneiden moottorien koekäyttö
korjauksien jälkeen. Reijo piti päivätyönsä koko laulajan uransa ajan. Aluksi
hän meni HTY:n soittokuntaan, mutta se jäi kun alkoi tulla tanssikeikkoja
runsaamman puoleisesti. Hän oli nimittäin tutustunut hanuristi Teuvo Ihanukseen,
jonka yhtyeeseen hän meni. Teuvo Ihanus (1932) on syntynyt Tohmajärvellä ja
tuli Helsinkiin myös vuonna 1955. Yhtye kiersi aina Kajaania ja Posiota myöten.
Kokoonpano oli Teuvo Ihanus harmonikka, Göran Lindblad rummut, Pentti Lausi
kitara ja Reijo Viita tenorisaksofoni, klarinetti ja laulu. Teuvo Ihanus ja
Reijo Viita vierailivat myös tangosäveltäjä Unto Monosen orkesterissa. Samoin
olivat myös Matti Louhivuoren orkesterissa 1960–luvun alussa, kunnes taas
palattiin Teuvo Ihanuksen yhtyeen nimiin. Teuvo Ihanus on myös levyttänyt
hanuriduettoja Aaro Kurkelan ja Taito Vainion kanssa. Istun Helsingin
Siltamäessä Reijo Viidan kotona ja hän muistaa, kun oli tuohon aikaan Teuvon
kanssa ravintola Klaavassa soittamassa 7 kk ajan joka päivä.
KULLERVO LINNAN ORKESTERI JA REIJO VIITA
Kullervo Linnan isolla orkesterilla oli Helsingin Kulttuuritalolla keikka
maaliskuun lopulla 1964. Solisti Reijo Taipale oli sairastunut ja tilalle oli
saatava nopeasti laulaja, sillä Kullervo Linnan 16 – miehisellä orkesterilla ei
voinut mennä ilman solistia pitkään tanssisessioon. Rumpali Göran ” Jösse”
Lindblad oli jo aikaisemmin puhunut Kullervo Linnalle Reijo Viitasesta, joka
soittaa hyvin klarinettia ja osaa laulaakin, sillä Kullervo etsi uutta solistia.
Reijo Taipale oli nimittäin perustamassa omaa orkesteria. Linna haetuttikin
Reijon tuuraajaksi ison orkesterin eteen ja sanoi – siinä on Reiska mikrofoni
alahan laulaa. Reijo lauloi ja salintäyteisen yleisön reaktio oli niin pauhaava,
että tiesin tähden löytyneen, sanoi Linna. Kyllähän helsinkiläiset Reijon
tiesivät jo Teuvo Ihanuksen yhtyeestä. Linna ottikin Reijon orkesteriinsa heti
ja lehtihaastattelussa tuolta ajalta toteaa, että menestys on ollut joka
paikassa yhtä hyvä ja nimikirjoituksen pyytäjiä riittää. Uudelle solistille oli
saatava levy ja Kullervo Linna veikin jo kesäkuussa Reijon koelauluun Toivo
Kärjen luo. Reijo muistaa – lauloin ” Tähti ja meripoika – valssia” ja Topi
säesti pianolla. Vain vähän lauloin, kun Topi sanoi – aloitetaan. Huomiseksi
sävellän tangon ja Kullervo säveltää singlen toiselle puolelle. Kaksi päivää
harjoittelet ja sitten levytetään.Näin syntyi Kullervo Linnan ” Syksyn sävel” ja
Toivo Kärjen ” Illan ensimmäinen tango.” Hanurin mestari Matti Viljanen sovitti
ja Reino Helismaa teki sanoitukset – ” Pohjaslahden ” mies oli suomalaisen
iskelmän nimimiesten joukossa - huipulla. Sukunimi lyhennettiin Viidaksi tässä
yhteydessä. Levy nousi molemmilla kappaleillaan heti listoille. Reijo Viidasta
tuli tähti, josta musiikkitoimittajat kirjoittivat eri lehtiin. Radio- ja TV –
esiintymiset tulivat mukaan. ” Syksyn sävel” oli Ilta – Sanomien listalla
kotimaisista kuudes parhaimmillaan. Suosituimmat kotimaiset – listalla Reijo oli
yhdeksäs. Myös seuraavat levytykset nousivat listalle. Vuoden 1967 tangot ” On
monta kertaa” ja ” Yöorvokki” ovat mielestäni Reijo Viidan esittäminä todella
loistokkaat ja Toivo Kärjen ” Haaveita tanssilavan luona.” Tämä kappale on
noussutkin Reijo Viidan laulamana Toivo Kärjen keskeisimpien sävellysten
listalle. Reijon menestys johti myös Fan – Clubin perustamiseen Helsingissä.
Keikkaputki Kullervo Linnan orkesterilla ja Reijo Viidalla oli melkoinen. Vuonna
1967 oli 178 keikkaa ja 1968 oli 180 keikkaa. Päivätyön ohella urakka on ollut
melkoinen. Tuolloin oli menossa tangobuumi ja levytykset olivat singlelevyjä,
joita tehtiin muutama vuodessa. Levytysten määrä ei tämän vuoksi noussut
suureksi. LP – levy yleistyikin vasta seuraavina vuosina. Tangokauden jälkeen
tuli humppabuumi ja jälleen tarvittiin levytyksiin Reijo Viitaa. Hänet
tiedettiin varmaksi laulajaksi. Jarmo Jylhä oli mukana Reijon seuraavilla
levytyksillä ja totesi, että yleensä mentiin kerran läpi ja sitten
masternauhalle. Fonovox–yhtiö tuotti Reijolle LP – levyn, jossa hyvistä
sovituksista vastasi Seppo Rannikko (1928–2000). Tähän juhlalevyyn on siitä
valittu komeat humpat. Kullervo Linnan ” Muistojen Inari,” Jarmo Jylhän ”
Kadotettu onni” ja Seppo Rannikon ” Yö Volgalla.” Tahdit ovat Rannikon
johtamalla orkesterilla ja Reijo Viidalla kohdallaan, kun näitä humppia
kuuntelee. Nämä humpat kuuluvatkin jokaiseen humppatuokioon. Jarmo Jylhän ”
Kadotetusta onnesta” on useampia levytyksiä, mutta hän totesi, että Reijon
levytys on niistä paras. JP – Musiikki tuotti myös LP – levyn Reijolla ja
jälleen oli sovittajana Seppo Rannikko. Hän soittaakin komean
tenorisaksofonisoolon Mona-Lisassa. Hän on juuri sama soittaja, joka soitti
Olavi Virran ” Hopeisen kuun” kuuluisan saksofonisoolon. Nyt siis myös Reijo
Viidan levytyksessä. Komea kappale on myös tamperelaisen hanuristin Toivo
Honkosen säveltämä ” Ilta kotikujalla.”Samoin ” Koskipuisto,” jonka säveltäjä on
Franco Morero (1941). Hän on syntynyt Torinossa ja on asunut Suomessa jo
vuodesta 1972. Raul Reiman (1950–1987) teki sanoituksen Tampere – aiheisesti.
” Koskipuisto” nouseekin CD:n myötä Tampere – aiheisten kappaleiden ykkössarjaan
Reijo Viidan laulamana. Nämä vuoden 1980 levytykset ovat erittäin hyvin
onnistuneet ja ” Kultainen tango,” jonka Olavi Virta teki tunnetuksi soi myös
Reijo Viidan laulamana aivan mahtavasti. Reijon viimeiseltä levytysvuodelta
valittu ” Elämän valttikortit” on julkaistu aikanaan vain kasetin muodossa.
Humppakauden merkittäviä yhteistyökumppaneita Reijolle olivat Seppo Rannikko ja
Jarmo Jylhä, jotka olivatkin mukana tuottamassa ja soittamassa nämä levytykset.
Kullervo Linnan orkesterin kokoonpano oli pitkään Reijon aikana, Harri Watanen
harmonikka ja piano,Untamo Korhonen basso ja viulu, Kullervo Linna rummut, Harry
Jansson trumpetti ja basso, Jouni Heinonen viulu, alttosaksofoni ja klarinetti
ja Reijo Viita laulu, tenorisaksofoni ja klarinetti. Linnan orkesterissa oli
oltava viulun taitajia, sillä oli ” viulusaundi ja puhallinsaundi.” Orkesteri
oli koko ajan yksi Suomen parhaimmista. Pianisti Harri Watanen oli orkesterissa
myös pitkään – saman ajan kuin Reijo Viita. Hän oli myös Martin Brushane Big
Bandin pianisti. Tuli Linnalle Erkki Junkkarisen yhtyeestä ja soitti myös vuoden
Pentti Tiensuun orkesterissa. Soittajat viihtyivät Kullervo Linnan eri
orkestereissa, sillä Linna oli orkesterien ammattilainen – hoiti keikat ja asiat
hyvin. Klaus Järvinen oli Linnan orkesterissa 1965–1970 ja soitti klarinettia
ja alttosaksofonia. On muistettava, että Kullervo Linna pyöritti myös toista
orkesteriaan Humppa – Veikkoja. Helsinkiläisten tanssijoiden iloksi hän toi
Kulttuuritalolle todellisen tanssisalien Big Bandin 16–miehisen orkesterin
määrätyin välein. Kullervo Linna oli merkittävimpiä orkesterinjohtajia Suomessa
Martti Jäppilän kanssa. Jäppilähän touhusi aikanaan Dallapen kanssa.
REIJO VIITA LOPETTAA KEIKKAILUN
Kullervo Linnan (1911–1987) orkesterin viimeinen keikka oli 31.10.1980.
Tämäkin tieto löytyy Reijo Viidan erinomaisista muistiinpanoista. Reijo Viita
oli Kullervo Linnan orkesterin laulusolistina yli 16 vuotta, eli ylivoimaisesti
pisimmän ajan. Yli puolet ajasta, jonka orkesteri oli olemassa, Viimeinen
esiintyminen Reijolla oli Kullervo ” Lutu” Linnan kanssa 23.11.1981, jolloin oli
Linnan 70-vuotis juhlakonsertti Kulttuuritalolla. Reijo keikkaili Linnan kauden
lopussa ja jälkeen Aarre Jokisen yhtyeen laulusolistina vuosina 1980–1981.
Myös Teuvo Ihanuksen yhtyeen mukana tuli jälleen oltua ja Reijo Viidan viimeinen
keikka oli Teuvo Ihanuksen kanssa Kajaanissa lauantaina 16.7.1982 mukana oli
myös Aimo Saxelin, joka oli pitkään Pohjaslahdelta lähteneen Mauno Sillanmäen
orkesterin solisti Reijo Viita oli hankkinut vaimonsa kanssa kesämökin ja
mökkeily, keikkailu ja työ olivat hankala yhteensovittaa, joten keikkailu jäi.
Kesämökkiharrastus vei voiton.
JUHLALEVY
Reijo Viita levytti aikanaan usealle eri yhtiölle ja äänitteiden kokoaminen
yhteen tälle juhlalevylle oli oma aikaa vievä projektinsa. Kiitokset hyvästä
yhteistyöstä Warner Music Finlandille ja erikoisprojektipäällikkö Timo
Lindströmille. Samoin kiitokset Fonovox – yhtiölle, Jarmo Jylhälle ja Henry
Haapalaiselle, JP – Musiikille ja Jarmo Jylhälle. Kullervo Linna – säätiö antoi
taloudellista tukea tälle juhlalevylle. Kiitokset säätiölle ja säätiön
asiamiehelle Jaakko Eskolalle. Tekstiä varten haastattelin Helsingin Siltamäessä
Reijo Viitaa ja sain käyttööni erittäin hyvän aineiston, Ylöjärvellä
haastattelin Antti Koivulaa Pohjaslahden ajoilta ja Jyrki Tiensuu Espoosta
lähetti myös aineistoa Pohjaslahden ajalta. Taustatietoja – osiossa on muiden
nimet, joilta on saatu oleellista tietoa. Hajatietoja on saatu myös Tampereen
Yliopiston Musiikintutkimuksen laitoksen julkaisusta ” Saakos soittamisesta
vielä rahaakin!” Marko Aho on tutkinut perusteellisen hyvin Kullervo Linnan
orkesterien vaiheita – palkkioihin asti. Turun suunnalla asuva radio- ja
musiikkitoimittaja Erkki Rantanen kyseli kaksi vuotta sitten – koska Salix
julkaisee Reijo Viitaa? Sanoin, että juhlalevy on tulossa ja koko tuotannon
CD:lle siirtämistä harkitaan. Erkki Rantanen pitää Reijo Viitaa aivan kärkipään
laulajana ja oli huolissaan hänen levytyksiensä jäämisestä vanhoihin
formaatteihin.Kiitokset Erkki ” kannustuksesta” projektin aikana. Toivotan hyviä
kuunteluhetkiä Reijo Viidan levytysten parissa.
Tampereella 2007 Timo Leppänen
|